Olen ollut erittäin kiinnostunut musiikista varmaan ihan polvenkorkuisesta asti. Pienenä päiväkodin lauluhetkissä yksi ääni kuului ylitse muiden ja - yllätys yllätys - minähän se siellä kailotin ihan riemuissani jotain kukkalauluja. Innostus jatkui ja jatkui ja viimein äiti ilmoitti mut muskariin. Jep, soitin kannelta ja rytmikapuloita ja lauloin - paljon. Olin aina harjoitellut kaiken ja ryhmässä oli todella mukavaa.
Eskarin keväällä äiti kysyi minulta, haluaisinko pyrkiä musiikkiopistoon. Kävimme avoimien ovien päivillä ja soitin erilaisia puhaltimia, rytmisoittimia ja viimeiseksi mut vietiin isoon luokkaan, jossa seisoi hieno, musta flyygeli. Suunnilleen sillä hetkellä tiesin että tota mä haluan soittaa! Hain sitten keväällä musiikkiopistoon; muistan elävästi kuinka pimputtelin 'Jänis istui maassa' ja 'Tuiki tuiki tähtönen', eivätkä mun jalat ees yltäneet lattialle kun istuin pianotuolilla :D Lähempänä syksyä sain tietää, että pääsin sisään Pohjois-Kymen Musiikkiopistoon ja minua tulisi opettamaan Anu Tammekann-Helander.
Ensimmäinen vuosi kului lähinnä sormien numerointiin, sävelten ja sävelasteiden opetteluun sun muihin ihan pohjaperusasioihin. Soitin toki jotain Saku Sammakon kaltaisia lastenlauluja ja oppikirjassa olevia harjoitteita. Soitin varmaan C-duuri- ja A-molliasteikot. Opin intervallit, koska piirsin niistä kortteja. Käden asento opeteltiin laittamalla pumpulivanua kämmeneen ja leikittiin että se oli pupu. Pupua ei saanut liiskata, ja näin sain käteeni pyöreyden ja ranteeseen sekä käsivarteen oikean asennon. Toisena vuotena soittelin jo kappaleita ihan kunnolla ja kehitykseni oli kuulemma erittäin nopeaa. Anu oli tyytyväinen.
Kehityin edelleen huimaa vauhtia, soitin jatkuvasti vaan vaikeampia kappaleita. Olin kolmanteen luokkaan mennessä soittanut varmaan 1/3 tasosuorituksen ja saanut arvosanaksi 5, mikä on musiikkiasteilla paras. Kehitys vaan jatkui ja jatkui, Anu tuli ehkä hieman ahneeksi ja laittoi minut kuulemma pari vuotta suositusta aiemmin suorittamaan 2/3 tutkinnon. Tutkintoon harjoitellut kappaleet menivät erittäin hyvin, kuten asteikotkin, mutten tiennyt että primavistassa täytyy soitta molemmat kädet samanaikaisesti ja tietyssä temmossa. Olin täysin paniikissa ja itkin kun istuin pianon ääressä.
Alamäki alkoi nopeasti. Kuudennella luokalla en harjotellut läheskään yhtä paljon kuin aikaisemmin. Harrastin jo ratsastusta ja kävin tallilla monta kertaa viikossa. Eläimet kiehtoivat paljon enemmän ja tallilla oli myös kavereita. Seiskaluokalla mulla alkoi olla jo nuottien lukemisessakin ongelmia. Onneksi opettajani tarttui ongelmaan riuskoin ottein ja suorastaan pakotti minut lukemaan aluksi jotain helpompia kappaleita ja nostimme vaikeusastetta pikkuhiljaa. Nyt luen nuotteja jo ihan hyvin, vaikka aina voi parantaa. Seiskan keväällä aloimme jo syynätä mulle kappaleita seuraavan kevään 3/3 tutkintoon.
Kasin syksyllä tahtini oli vielä hieman laiska, mutta heräsin pian todellisuuteen, että en pääse ikinä pop/jazz-puolelle jos en nyt ala harjoittelemaan. Aloin motivoida itseäni pianonsoiton pariin ja pian huomasinkin sen olevan ihan hauskaa ja todellakin hyödyllistä kun soitin usein. Harjoittelin tutkintokappaleita ja asteikoita syksystä alkukevääseen. Sitten Anu lähti sairaslomalle ja minulle tuli sijaiseksi Johanna Hasu, josta pidin erittäin paljon! Johanna osasi uudella tavalla opettaa minulle niksejä ja asioita pianonsoitosta, ja siinä tilanteessa tulin miettineeksi, että opettajan vaihdos aikaisemmin olisi saattanut inspata mua enemmän eteenpäin. Harjoittelin Johannan ohjauksessa tutkintoon ja suoritin tutkinnon hänen kanssaan. Sain siitä numeroksi muistaakseni nelosen, mikä sekin on vallan hyvä.
Viime syksynä siirryin pop/jazz-linjalle soittamaan pianoa. Opettajakseni tuli Teemu Halmkrona, ja hänellä oli sellainen opetustyyli ja opetuskeinot jotka sopivat minulle. Motivaationi palasi takaisin, opin jälleen nopeasti uutta ja kehityin hyvää vauhtia. Harjoittelimme erilaisia sointukiertoja, kadensseja ja vähän sointujen laajennoksia. Teemun mielestä edistyin niin hyvin, että voisin keväällä jo suorittaa 2/3 kurssin. Hyppäisin ykköskurssin yli koska mulla on niin vahva klasaripohja että pääsisin sen ansiosta kurssin ihan helposti. Menin myös mukaan yhteen musiikkiopiston bändeistä ja esiinnyimme pariin otteeseen.
Tänä syksynä jatkan pop/jazz-puolella, tosin opettajani vaihtuu, mikä harmittaa jonkun verran. Juuri kun osui kohdalle sellainen opettaja jonka kanssa opin. Mutta onneksi mua tulee opettamaan Jasse Varpama, joka on samanhenkinen kuin edellinen opettajani :)
AINIIN, olemme perustaneet poikaystäväni ja kahden poikakaverini kanssa bändin! Meidät löydät näistä;
facebook --> http://www.facebook.com/AbonOfficial
Så här, tämmöstä tälläkertaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti